Moron! :) Täällä taas, tässä tarjoilen teille osan numero 2. Toivottavasti kelpaa. Mutta, mitä enempiä tässä pulisemaan, osaan vaan!
Gloria oli loukkaantunut Tapanin käytöksestä eikä vastannut miehen puheluihin eikä soittopyyntöihin. Silmät kyynelissä hän kuunteli vastaajasta miehen ahdistunutta ääntä. Hän tahtoi antaa anteeksi, muttei kestänyt ajatusta kiintyä mieheen liikaa ja erota sitten.
Mutta eräänä päivänä hän löysi oveltaan kukkakimpun, jossa luki:
"Gloria, en tiedä mitä on tapahtunut
mutta minä kaipaan sinua ja tahdon nähdä sinut
en voi olla ilman sinua ja luulen..
että rakastan sinua.
-Tapani."
Eräänä päivänä Gloria soitti Tapanille ja kutsui hänet käymään.
"Anteeksi kun en ole soittanut.. Mutta näin sinut yhtenä päivänä puistossa..
"Olit jonkun naisen kanssa. Tulin hirveän kateelliseksi enkä tiennyt mitä tehdä.. Ja sitten pelästyin sitä miten paljon suutuin vaikka olin tuntenut sinut vasta päivän.."
"Ai, niinkö? Luojan kiitos, luulin että olin tehnyt jotain paljon pahempaa! Se nainen oli työkaverini Maisa, jonka kanssa juttelin tulevista illallisista kun satuimme tapaamaan puistossa. Hän oli siellä lastensa ja miehensä kanssa."
"Voi että minä olen typerä! Annatko anteeksi?" "Tietenkin."
"Ai niin, muuttaisitko tänne?"
Illalla nuoripari pääsikin oikein tositoimiin. >:D
Aamulla seitsemältä Gloria lähti uuteen työpaikkaan, lapsenvahdiksi leikkikentälle, hymyillen, vaikka illalla oli mennyt myöhään ja hän oli kuolemanväsynyt.
Tapani oppi nopeasti talon tavoille; hän osasi jo hoitaa puutarhaa.
Gloria tulee töistä kotiin, hän tuo ylennyksen mukanaan..
..hän pääsee ovelle asti ja nukahtaa pystyyn.
Tapani löysi myös ammatin unelmauraltaa; tiedemiehenä. Hän joutui luopumaan hyväpalkkaisesta ammattimaisen juhlavieraan paikastaan, mutta jotain joutui uhraamaan unelmiensa eteen.
Muks taas. :D
Gloria oli ostanut itselleen balettitangon. (kiviäkin kiinnostaa.)
Mutta nyt Gloria ei nukahdellut enää vain töistä tullessaan, vaan melkein kaikkialla. Hän tuntui olevan koko ajan väsynyt.
Ensimmäinen työpäivä Tapanilla..
Kun taas Gloria onnistui raahaamaan kotiin alennuksen. Aiai. Kehtaa vielä hymyillä!
Tapani sen sijaan saapui ylennyksen kanssa.
Ja suoraan maksamaan laskuja. Ylennyksestä oli hyötyä.
Mutta Glorialla oli omat epäilyksensä mysteerisistä oksenteluista ja nukahteluista.
Gloria päätti luopua opettajan ammatista ja siirtyä ravintola-alalle.
Ensimmäinen työpäivä koittikin hetkessä.
Ylimääräinen kahiseva olikin hyödyksi, sillä laskuja pukkasi.
Ja pian kävivät Glorian epäilykset toteen. "Miten minä kerron Tapanille?" Hän huolestui.
Gloria venytti kertomista ratkeamispisteeseen asti pitämällä väljiä paitoja, mutta raskaus alkoi näkyä väkisin. "Tapani? Meidän pitää puhua."
"Kuule, sinä et varmaan ole huomannut, mutta minä olen raskaana, aika pitkällä jo."
"En olekaaan, mutta miksi sinä kerrot vasta nyt?"
"Minä pelkäsin miten sinä suhtautuisit."
"Hah, minähän olen iloinen! Luulin nimittäin, että hurmaava vaimoni on päästänyt itsensä lihomaan!"
"Senkin rontti!"Gloria kiljahti, hyppäsi miehensä kaulaa ja suuteli tätä.
"Hei pikkuinen, kohta sinä olet täällä isin ja äidin kanssa." Eipä Gloria tiennyt, miten pahasti hän oli väärässä..
Ruokapöydässä istuvan Glorian yllätti Tapani, joka oli pukeutunut juhlapukuun ja näytti hermostuneelta. Mies kaivoi taskustaan pienen samettirasian ja ojensi sitä kohti Gloriaa. "Kulta, minulla on sinulle jotain.."
"Voi että sinä olet suloinen!" Gloria kiljaisi onnessaan.
"Su-suostutko sinä?"
"Tietenkin senkin hölmö!"
Tässä tuore kihlapari. <3
Mutta sinä yönä meni kaikki pieleen. Gloria sai juuri vaatteet päälleen kylvyn jälkeen, kun paha olo valtasi hänet. Hän läimäytti käden suulleen jottein oksentaisi keskelle lattiaa.
Yhtäkkiä edellinen tunne meni pois, ja Gloria alkoi tuntea vahvoja supistuksia mahassaan. Gloria hätääntyi; vauvan syntymään olisi vielä kolme kuukautta! Kuten arvata saattaa, raskaus menikin yllättäen poikki. :(
Gloria otti vauvan menetyksen raskaasti, ja otti sairaslomaa töistä. Nyyhkyleffat olivat hyvää terapiaa naiselle. Hän tajusi ettei ollut ainut jolla oli vaikeaa.
Toinen, ja tärkeämpi apu oli tietysti Glorian kihlattu, Tapani. Jos Gloria itki, Tapani oli aina tarjoamassa olkapäätään hänelle. Gloria tiesi, ettei olisi voinut saada parempaa miestä.
Eräänä iltana kun Gloria nyyhkytti hiljaa peiton alla, Tapani tuli hänen viereensä ja veti Glorian syliinsä.
"Kuule, kyllä me saamme uuden vauvan. Meillä on paljon aikaa yrittää uudestaan."
Tapani nukahti, mutta Glorian silmät pysyivät auki. Mitä jos he eivät saisikaan vauvaa? No, aina voisi adoptoida.
Sitäpaitsi, Tapani oli oikeassa. Heillä oli paljon aikaa. Siihen ajatukseen Gloria nukahti.
Gloria toipui hyvää vauhtia ja pääsi takaisin arjen askareisiin, töihin ja tietenkin viettämään aikaa miehensä kanssa aivan kuten ennen.
Ja eräänä iltana pari päätti omien sanojensa mukaisesti yrittää uudelleen.
Gloria innostui maalaamaan, mikä olikin hyödyllistä sillä kokki tarvitsi luovuutta annoksiinsa.
Gloria oli kuitenkin huolissaan. Hän oli varma, että oli raskaana, sillä joinakin aamuina ja öinä hän tunsi vähäisiä supistuksia vatsassaan.
Usein hänet myös valtasi paha olo. Hän pelkäsi, että tämäkin vauva menehtyisi.
Eräänä päivänä ruokapöydässä Tapani tiedusteli: "Kulta, luuletko sinä, että olet raskaana?" Gloria vastasi: "Kyllä vain, aamupahoinvointia on ollut aika paljon." Hän epäröi, kertoisiko supistuksista. Hän päätti ettei kertonut. Parempi olla huolestuttamatta Tapania.
Myös Tapani kärsi pahoinvoinnista, mutta se todennäiköisesti ei johtunut raskaudesta, vaan siitä että hän oli syönyt homehtunutta kalkkunaa.
Ja Glorian maha oli kasvanut jo huomattavasti.
Tapani huolehti vaimostaan tarkasti. Vauva oli tärkeä hänellekin. Hän huolehti, että aina oli ruokaa valmiina sitä varten että Glorian oli nälkä. Joka aamu hän meni kellariin hakemaan puuttuvia ruokatarvikkeita.
Gloria löysikin aina herkullisia miehensä tekemiä ruokia, paitsi..
..joskus. Eräänä aamuna hän löysi hellalta palaneen ja pilantuneen jonkin.
"Yuuh, tämä menee suoraan viemäristä alas!" Gloria kauhisteli.
Häät lähenivät, ja Gloria lähti Ukko kyyditsijänään katselemaan hääpukua. "Yääk, ei tätä! Kamala!"
Sitten he menivät grillaamaan.
Syödessään Gloria bongasi kauniin naisen ja meni istumaan tätä vastapäätä. "Tiedätkös, olisit tosi hyvä vaimo pojalleni." Nainen vain hymyili ystävällisesti. "Kiitos vain."
Gloria hyvästeli kuitenkin Askon ja lähti kotiin, koska väsymys painoi päälle.
Seuraavana aamuna kävellessään kellarille talven ensimmäiset lumihiutaleet leijuivat Glorian päälle.
Myös Tapani, joka tuli kotiin uuden ylennyksen kanssa huomasi saman.
Tapani onnistui sytyttämään Rainbowstreetin ensimmäisen tulipalon.
Häiden lähestyessä piti siivota talo, ja Tapani joutui kohtaamaan pahimman pelkonsa; vessan siivoamisen.
Ja ennen kuin huomasivatkaan nuoret seisoivat jo hääkaaren alla keskellä kaunista, lumista maisemaa.
Tässä parempi kuva heidän vihkimispaikastaan.
"Tahdotko sinä ottaa minut mieheksesi?" "Totta mooses"
~^^Tapani <3 Gloria^^~
Hääjuhlat sujuivat tavallisesti, maljoja nosteltiin..
..hääpari pakotettiin suutelemaan niin monta kertaa että huulista oli vähällä lähteä nahka.
Yhtäkkiä kesken kaiken Glorialle tuli kiire vessaan. Pöntöllä istuessaan hän pohti kuumeisesti. Eihän hänellä edes ollut ollut vessahätä.. Mitä jos synnytys käynnistyisi nyt, kun kaikki vieraat olivat siellä?
Gloria meni kuiskaamaan miehelleen: "Minun pitää mennä lepäämään.. Hoida juhlat kunnialla ohi - ja tule niin nopeasti kuin pääset." Sen sanottuaan hän kiirehti makuuhuoneeseen.
Käskyn saatuaan Tapani hoiti juhlat kunnialla, mutta kuitenkin nauttimatta siitä vähääkään - hän oli niin huolissaan Gloriasta.
Kun Tapani vihdoin pääsi huoneeseen, Gloria makasi sängyllä. "Vauvako se oli vai? Mitä tapahtuu?"
"Älä huolestu.. Synnytys saattaa alkaa aika pian, minun on parasta ottaa tosi rauhallisesti tämä ilta.. Supistuksia ei ole vielä paljon."
Ja niin, noin kymmenen aikaan sinä iltana Tapani alkoi kuulla vaimonsa huutoa makuuhuoneesta.
Gloria seisoi keskellä lattiaa, huusi kivusta ja piteli mahaansa. " Auta nyt, vauva syntyy, äläkä toljota siinä kuin mikäkin ääliö!"
Pitkän ja kivuliaan työn jälkeen viimeinen ponnistus..
Ja syntyi pieni.. poika. (Ja älkää vaan sanoko noista vaatteista mitään. x.x )
Poika nimettiin Emiliksi. Tuore isä tuli heti tervehtimään pikkuista.
Rättiväsynyt Gloria tyrkkäsi vauvan Tapanille ja painui pehkuihin. Tapani nosti Emilin olkaansa vasten ja silitti pojan pikkuista päätä. Vihdoinkin hänellä oli onnellinen perhe.
Points:
+ Uusi sukupolvi: ½ pistettä
+ Uusi perheystävä:: 1/4 pistettä
Tässä tämä osa, aika pitkä, kolme tuntia ja kymmenen minuuttia meni tekemisessä. Tykkäsittekö? Jokainen kommentti olis tosi arvokas. <3 Aiqsu.
torstai, 6. marraskuu 2008
Kommentit